Bowles Uskomaton D3 parantaa

Mitä lääkäreille ei opeteta
1. Auflage 2023
ISBN: 978-3-7578-5673-1
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 6 - ePub Watermark

E-Book, Finnish, 276 Seiten

Uskomaton D3-vitamiini parantaa useimmat sairaudet kun sitä käytetään suurina annoksina. Samalla on käytettävä K2-vitamiinia, magnesiumia, sinkkiä ja booria puutosten välttämiseksi. Tämä on Bowlesin toinen D3-vitamiinikirja, jota on täydennetty lähes 10 vuoden kokemuksilla suurten D3-vitamiiniannosten käytöstä ja siinä tarvittavista muista lisäravinteista. D3-vitamiini käynnistää kehon uusiutumisen ja kohdistaa immuunijärjestelmän ulkoisiin uhkiin sekä suojaa oman kehon autoimmuunisairauksilta. D3-vitamiinin kyky parantaa suurin osa pitkäaikaisistakin sairauksista muuttaa radikaalisti käsityksen ihmisen omasta kyvystä toipua, kun siihen annetaan mahdollisuus. Lääkäreiden osaaminen D3-vitamiinin puutostaudeista on pääsääntöisesti heikko ja hyvin yleinen pelko D3-vitamiinin myrkyllisyydestä on perusteeton. Omasta terveydestä on mahdollista ottaa vastuu, kun moniin sairauksiin on saatavissa apu perinteisen lääketieteen unohtamalta alueelta.

Jeff T Bowles on kirjoittanut maailman myydyimmän kirjan D-vitamiinin eduista ja hän on kerännyt tapauskertomuksia suurilla D3-vitamiiniannoksilla sairautensa parantaneilta henkilöiltä. Jeff T Bowles pilkkaa lääkäreiden osaamattomuutta ja lääketeollisuuden ahneutta vain kohtuullisesti, mutta sitäkin vahvemmillai tieteellisillä perusteluilla ja monipuolisen kokemuksen tuomalla varmuudella.

Autoren/Hrsg.

Bowles, Jeff

Leseproben

Miten lääke- ja sairaalateollisuus vastasi D-vitamiinin tyhjentämiin sairaaloihin?
Heidän ensimmäinen tekonsa oli muuttaa D-vitamiinin mittaukseen käytetty yksikkö milligrammoista kansainvälisiin yksiköihin IU, joka on käytössä yhä USA:ssa. Yhtäkkiä 25 mg muuttui 1 miljoonaksi IU yksiköksi, joka kuulostaa todellakin paljon pelottavammalta! Tehtiin myöskin koe, jossa 7 lääketieteen opiskelijaa saatiin ottamaan niin valtavia annoksia D-vitamiinia (epäpuhdasta?), että se olisi tappanut hevosenkin (pitkään jatkettuna). Kiitos ja ylistys, opiskelijat tulivat sairaiksi, koe keskeytettiin ja he toipuivat. Se oli kaikki, mitä tarvittiin. Terveysviranomaiset pakottivat valmistajat ja jälleenmyyjät vetämään D-vitamiinin pois markkinoilta. Kuten odotettua, asiasta nousi julkinen kohu ja hallitus päätti vuonna 1928 antaa D-vitamiinin myrkyllisyyden tutkittavaksi Illinoisin yliopistolle Chicagoon. Tutkimus kesti 9 vuotta, mukana oli satoja lääkäreitä ja 773 ihmistä sekä 63 koiraa. Tuloksena oli Steck raportti, joka on usein netissä väärin kirjoitetulla nimellä Streck raportti. Raportti toteaa, että 20 000 IU/kg (0,5 mg/kg) annokset päivässä kehon painokiloa kohti (25 mg noin 50 kg painavalle) ovat turvallisia koirille jatkuvasti, jopa vuosikausia. Raportti totesi aikaisempien myrkytysten johtuneen kelvottomasta tuotantomenetelmästä ja uuden ”Whittier” prosessin eliminoivan D-vitamiinin myrkyllisyyden. Ihmisillä, jotka saivat 200 000 IU päiväannoksia (5 mg/vrk = 5 000 mikrogrammaa/päivässä) seitsemästä päivästä viiteen vuoteen ei ilmennyt kuolemia. Lisäksi yksi raportin kirjoittajista otti 15 päivän ajan 3 miljoonaa IU päivässä ilman mitään häiriöitä. Lopulta he päättelivät, että lyhytaikainen ”D-vitamiini myrkytys” suurillakaan määrillä, ei aiheuttanut pysyviä vaurioita. Loppupäätelmä oli, että suurten D-vitamiiniannosten käyttöä hoitoina ja lisäravinteena vastustavien olisi osoitettava D-vitamiinin myrkyllisyys. No, Steckin raportin päätelmät jätettiin huomioimatta lääketieteen valtavirrassa ja 1930 luvun alkupuolelta saakka ihmisiä on varoitettu ottamasta enempää, kuin 400 IU D-vitamiinia päivässä – koska se voi olla myrkyllistä! Vaaran aiheutuminen yli 400 IU:n annoksilla on naurettavaa, kun ottaa huomioon, että auringonpaisteessa keho tuottaa 20 000 IU D3-vitamiinia 30 minuutissa Suomessa! 1930-luvulta lähtien lääkärit ja lääketeollisuus on suositellut 400 IU annosta päivittäin – määrä riittää, juuri ja juuri, estämään riisitaudin ja luiden pehmiämisen. Tämä on HUUTAVA vääryys! Ai niin, mitä tapahtui valtavalle määrälle sairaaloita, lääkäreitä ja lääkeyrityksiä, jotka olivat konkurssin partaalla 1930-luvun alussa? Ne kaikki pelastuivat. Heti kun väestö lopetti ”vaarallisten” D-vitamiiniannosten ottamisen, täyttyivät sairaalat nopeasti uudelleen ja ovat pysyneet täynnä siitä alkaen. Tiedemiehet ja lääkeyhtiöt kertoivat 1930-luvulla, että yli 400 IU määrä D-vitamiinia saattoi olla myrkyllistä! Mutta jostakin syystä lääkeyhtiöiden mielestä oli oikein luoda kolme uutta ihmelääkettä syövän ja muiden sairauksien hoitoon nimiltään Dalsol, Deltalin ja Drisol. Kukin näistä lääkkeistä oli ainoastaan pilleri, joka sisälsi 50 000 IU D2- tai D3-vitamiinia ja täyteainetta. Lääketeollisuus ei menestynyt hyvin lamavuosina 1930-luvulla ja nämä ”uudet” lääkkeet, jotka oikeasti toimivat, pelastivat ne taloudellisesti. Samalla kun ne kertoivat ihmisille, että kaikki yli 400 IU määrät olivat myrkyllisiä. Syöpää käsittelevässä kappaleessa on muutamia tuoreita tapauskertomuksia henkilöiltä, jotka ovat parantuneet pitkälle edenneestä syövästä käyttämällä D3-vitamiinia 50 000 IU päivässä. 1930-luvulta asti aina tähän päivään saakka on jatkunut katkeamaton vihamielisyys lääketieteellisen yhteisön ja FDA:n taholta D-vitamiinivalmisteita kohtaan. Säännöksiä ja lakeja on esitetty kieltämään D-vitamiinin lisääminen ruokaan ja paljon D-vitamiinia sisältävien pillereiden myynti sekä luokittelemaan vitamiinit lääkeaineeksi! Ote vuoden 2014 Nexus artikkelistani: Kampanja alkoi vuonna 1944 New Yorkista, kun oikeusministeriön päällikkö Nathaniel Goldstein määräsi, että vitamiinit ovat lääkeaineita ja niitä voidaan myydä ainoastaan apteekeissa ja rekisteröidyissä lääkemyymälöissä. Päätös riitautettiin nopeasti ja kumottiin oikeudessa. Mutta lääketeollisuus ei antanut periksi niin helposti. Vuonna 1952 FDA yritti säätää laittomaksi kaikki ”uudet” aineet ruoka- ja elintarvikkeissa, jos niille ei oltu saatu ennakkoon FDA:n lupaa. Tämä vallankaappaus kumottiin oikeudessa. Vuonna 1957 FDA aloitti oikeudenkäynnit ”puutostauteja parantavien aineiden” eli vitamiinien myyjiä vastaan ja alkoi käyttää sanaa ”quack” – puoskari. Vuonna 1960 FDA yritti rajoittaa foolihapon määrän vitamiineissa 0,4 milligrammaan, vaikka vuosia myöhemmin tämä määrä havaittiin liian pieneksi ja raskaana oleville naisille suositeltiin suurempia annoksia vastasyntyneiden hermoratavaurioiden välttämiseksi. Vuonna 1966 FDA yritti uudelleen rajoittaa ruokateollisuuden vitamiinien käyttöä ehdottamalla uusia rajoituksia D-vitamiinin lisäämiseen. Vuonna 1974 FDA kielsi suurten pitoisuuksien A- ja D-vitamiinipillereiden myynnin. Linus Pauling (Nobel palkittu kemisti) riitautti kiellon myöhemmin haastamalla FDA:n oikeuteen. Vuonna 1974 kongressi puuttui FDA:n vallankäyttöön ja pakotti heidät käsittelemään vitamiineja ruokatarvikkeina eikä lääkeaineina. Vuonna 1976 hyväksyi määräyksen, joka esti FDA:ta ja lääketeollisuutta kieltämästä vitamiinien myyntiä suurina annoskokoina. Vuonna 1977 FDA luopui suunnitelmastaan edellyttää lääkärin reseptiä suurille vitamiiniannoksille. Kuitenkin vuonna 1979 FDA yritti luokitella jotkin vitamiinit reseptivapaiksi lääkkeiksi… pieni askel kohti kieltämistä myöhemmin. Vuonna 1992 FDA yhdessä Texasin terveystarkastajien kanssa teki etsintöjä vitamiineja myyviin liikkeisiin ja terveyskauppoihin koko osavaltion alueella ja takavarikoi tuotteita sekä vangitsi liikemiehiä syyttäen heitä väärien terveysväittämien esittämisestä vitamiineista. Vuonna 1993 FDA suunnitteli vitamiinien ja niitä koskevien terveysväittämien sääntelyä. Lopulta 1994 kansalaiset olivat saaneet tarpeekseen ja pakottivat kongressin säätämään lain (DSHEA) ravintolisistä, joka on periaatteessa ”terveysvapauden” laki. DSHEA laki määrittelee ruokien lisäaineet ja asettaa näyttötaakan FDA:lle osoittaa että jokin aine aiheuttaa merkittävää tai kohtuutonta vahingon vaaraa, velvoittamatta valmistajaa osoittamaan lisäaineen turvallisuus, kääntäen lääkkeitä koskevan näyttötaakan. He eivät kuitenkaan luovuta koskaan. Vuonna 2011 muutama korruptoitunut poliitikko yritti puolisalaa saada vitamiinien ja lisäravinteiden säätely FDA:lle esittelemällä ravintolisien merkintöjä koskevan lain. Heidän tarkoituksenaan oli kumota vuoden 1994 DSHEA laki, joka takasi kuluttajille laajan valikoiman lisäravinteita. He halusivat muuttaa ilmoitusmenettelyn kalliiksi lupamenettelyksi. Laki olisi merkinnyt käytännössä kaikkien markkinoilla olevien lisäravinteiden määrittelyä uusiksi tuotteiksi, jotka FDA:n on hyväksyttävä. USA:n väestön onneksi vallankaappaus jälleen epäonnistui. On kuitenkin varmaa, että lääketeollisuuden korruptoimat poliitikot yrittävät vielä uudelleen ennemmin tai myöhemmin. D3-vitamiinin kieltoyritys on meneillään Euroopassa, missä kaikki maat...