Caesar Kansalaissodasta

Muistelmat
1. Auflage 2024
ISBN: 978-952-80-8646-8
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 0 - No protection

E-Book, Finnish, 394 Seiten

Kansalaissodasta on käännös roomalaisen valtiomiehen, poliitikon ja sotapäällikön Gaius Julius Caesarin (100-44 eKr.) teoksesta Commentarii de bello civili tai Bellum civile. Kääntäjä on antanut tämän Rooman tasavallan loppuaikaa ja sisällisotaa kuvaavan kirjallisuuden klassikon käännökselle suomenkielisen nimen Kansalaissodasta. Vuonna 46 eKr. valmistuneet (Muistiinpanoja) Kansalaissodasta-teoksen kolme kirjaa eivät ole säilyneet aivan kokonaan ja ne näyttävät ilmestyneen vasta Caesarin kuoltua. Kansalaissodasta vastaa tyyliltään sitä esitystapaa, jota voitaisiin nykyisin pitää muistelmina eli omien elämänvaiheiden ja -kokemusten esittämisenä. Yleensä Caesar kertoo kaikista vuosien 49-48 eKr. käydyn Rooman kansalaissodan valtapoliittisista ja sotilaallisista tapahtumista. Paikoitellen taistelukertomuksista ilmenevä antiikin ajan sodille ominainen raaka väkivalta on tallennettu viileän koruttomasti. Toisinaan Caesar esittää sotatapahtumat välittäen niissä syvää säälin tunnettaan, mille piirteelle saattavat antaa selityksensa kirjoittajan omat propagandistiset vaikuttimet. Suomennos perustuu latinankieliseen alkuteokseen Commentarii de bello civili sekä W.A. McDevitten ja W.S. Bohnin englanninkieliseen käännökseen Civil Wars 1869. Rooman sotalaitosta ja valtionhallintoa koskevaa Caesarin aikuista termistöä sekä käytössä olleita mitta- ja rahayksiköitä on pyritty selittämään alaviittein, kuten myös ilmoittamaan joukko-osastojen vahvuudet. Suomentaja on laatinut lisäksi joukon tekstin paikannimistöä valaisevia karttapiirroksia. Caesarin aikalaisten henkilöhistoriasta ja antiikin ajan paikannimistöstä on pyritty laatimaan seikkaperäinen loppuviitteistö. Koska kirjailija on kuollut 44 eKr., alkuperäisteosta koskevat tekijänoikeusrajoitteet lienevät vuorenvarmasti vanhentuneita. Kirjan maailman- ja kulttuurihistoriallisen merkityksen ja suomenkielisen käännöskirjallisuuden kannalta suomentaja R. Louhi on katsonut teoksen kyllin arvokkaaksi kustannettavaksi.

Gaius Julius Caesar (12. 7. 100 eKr.-15. 3. 44 eKr.) oli roomalainen sotapäällikkö ja valtiomies. Caesar johti rooman joukkoja Gallian sodissa ennen voittoaan poliittisesta kilpailijastaan Pompeuksesta Rooman sisällissodassa, ja myöhemmin hänestä tuli diktaattori. Vuodesta 49 eKr. aina salamurhaansa v. 44 eKr. Caesarilla oli tärkeä osuus tapahtumissa, jotka johtivat Rooman tasavallan tuhoon ja Rooman keisarivallan syntyyn. V. 60 eKr. Caesar, Crassus ja Pompeius muodostivat ensimmäisen triumviraatin, epävirallisen poliittisen liiton, joka hallitsi Rooman politiikkaa useita vuosia. Caesar nousi yhdeksi Rooman tasavallan vaikutusvaltaisimmista poliitikoista saamiensa sotilaallisten voittojen ansiosta Gallian sodissa, jotka päättyivät v. 51 eKr., mikä laajensi suuresti Rooman aluetta. Hän hyökkäsi Britanniaan ja rakensi sillan Rein-joen yli. Gallian sodan päätyttyä senaatti määräsi Caesarin eroamaan sotapäällikön tehtävistä ja palaamaan Roomaan. V. 49 eKr. Caesar uhmasi senaatin auktoriteettia ylittämällä Rubiconin ja marssi kohti Roomaa. Tästä alkoi sisällissota, jonka seurauksena Caesar saavutti kiistattomaan vallan ja vaikutusvallan v. 45 eKr. Otettuaan Caesar aloitti sosiaalisten ja hallinnolliset uudistusohjelmansa ja loi mm. ns. juliaanisen kalenterin. Hän antoi kansalaisuuden monille Rooman tasavallan kaukaisten alueiden asukkaille ja aloitti maareformeja tukeakseen veteraanisotilaitaan taloudellisesti sekä käynnisti valtavan julkisen rakennusohjelman. Alkuvuodesta 44 eKr. hänet julistettiin "elinikäiseksi diktaattoriksi" (dictator perpetuo). Brutuksen ja Cassiuksen johtama ryhmä senaatin jäseniä murhasi Caesarin Martialis-kuun Iduksena (15.3.) v.44 eKr. kyllästyttyään Caesarin yksinvaltaan Rooman tasavallassa. Caesar oli taitava kirjailija ja historioitsija sekä valtiomies; suuri osa hänen kirjallisista töistään tunnetaan hänen omista kertomuksistaan hänen sotaretkistään mm. Galliassa (Gallian sota - Commentarii de bello Gallica). Muita nykyajan lähteitä ovat Ciceron kirjeet ja puheet sekä Sallustiuksen historialliset kirjoitukset. Myös Suetoniuksen ja Plutarkoksen myöhemmät elämäkerrat ovat tärkeitä lähteitä. Monet historioitsijat pitävät Caesaria yhtenä historian suurimmista sotilaskomentajista. Caesar otettiin myöhemmin synonyymiksi "keisarille". "Caesar"-titteliä käytettiin koko Rooman valtakunnassa, mikä synnytti sellaiset arvonimet kuin keisari ja tsaari. Caesar on esiintynyt usein kirjallisissa teoksissa.

Autoren/Hrsg.

Caesar, Gaius Julius

Leseproben

SISÄLLYSLUETTELO

• ALKULAUSE
• Roomalaisten valtionhallinnossa ja sotalaitoksessa käytettyjä nimityksiä
• Roomalaisten mittoja ja rahayksiköttä
• Roomalaisten etunimien lyhenteitä
• MUISTIINPANOJA KANSALAISSODASTA I KIRJA
• Kartta1. Rooma tasavallan ajan lopulla
• Kartta2. Italia kansalaissodan syttyessä v. 49 eKr
• 1–2: Kansalaissodan syyt ja alkunäytös. Caesarin kirjeitä ei toimiteta perille senaattiin Lentuluksen ja Scipion vastustaessa ystävineen. Caesar päättää panna sotavoimansa liikekannalle
• 3–6: Senaatin kokous hajoitetaan. Pompeiuksen kannattajat kerääntyvät tämän luo, kansantribuunia vastustetaan. Pompeius osoittaa vihamielisyytensä Caesarille. Senaatin kokouksessa on tähdennetään ettei tasavalta saa joutua vaaraan. Pompeiuksen kannattajia määrätään provinsseihin. Kutsuntoja käynnistetään kaikkialla Italiassa. Konsulit poistuvat Roomasta
• 7–12: Caesar pyrkii Ariminumiin luottaen vapaaehtoisiin sotilaisiinsa. Kansantribuunit ko
• 7–12: koontavat, rauha koetetaan säilyttää. Epäsuotuisissa olosuhteissa Caesaria vastustavat pompeiuslaiset luopuvat Arretiumin, Pisaurumin, Fanumin, Anconan ja Iguviumin miehityksestä; Picenumissa toimitetaan kutsuntoja
• 13: Auxinumilaiset ilmoittavat päätöksestään
• 14 15: Rooma on pakokauhun vallassa. Pompeius poistuu kaupungista ja Lentulus pakenee avattuaan valtionkassan ovet. Caesarin gladiaattoreita aseistetaan Capuassa. Caesar Ascuhimissa: Pompeiuksen kutsunnoista tulleista kootaan kohortteja
• 16–22: Corfinumilaiset saartavat Domitiuksen, joka yrittää turhaan pyytää Pompeiukselta apujoukkoja. Sulmolaiset avaavat porttinsa Caesarille. Corfiniumilaiset pelästyvät. Do-mitius valmistelee pakoaan. Corfiniuksen kaupungista luovutaan
• 23–24: Aamulla Caesarille luovutetaan Pompeiuksen päälliköt, nämä lähetetään turvallisesti matkoihinsa, sotilaat saavat takuurahan, siirrytään Apuliaan. Pompeius pakenee itse Brundisiumista, kokoaa joukkonsa aseistaen jopa orjansa ja paimenensa. Pompeiuksen kohortteja siirtyvät Caesarin puolelle. Caesar haluaa yhä solmia rauhan
• 25–27: Caesar leiriytyy Brundisiumiin, neuvottelusta kieltäydytään. Pompeius siirtyy joukkoineen Adrianmeren yli Dyrrhakhioniin
• Kartta 3. Brundisium
• 28–29: Brundisiumlaiset kääntyvät Caesarin puoleen. Brundisiumissa päätetään Hispanian valtaamisesta
• 30–31: Valerius karkottaa Cottan Sardiniasta ja Curius Caton Sisiliasta, Africassa Tubero kamppailee Varusta vastaan
• 32–36: Caesar saapuu Roomaan solmiakseen rauhan, Pompeiuksen luokse suositellaan rauhanneuvottelijoiden lähettämistä. Yhtäkään legaattia ei oteta vastaan. Caesar lähtee Gallia Transalpinaan. Massilialaiset sulkevat porttinsa Caesarilta, joka yrittää turhaan kehottaa heitä päinvastoin välttämään sotaa. Domitius saapuu Massiliaan, jonne Caesar yrittää hyökätä
• 37–38: Pyreneet vallataan ilman tappioita. Pompeiuksen legaatit Afranius ja Petreius ottavat Hispanian haltuunsa
• 39–53: Afraniuksen ja Petreiuksen kanssa käydään useita taisteluja. Ilerdassa käydään ankarasti sotaa. Afranius ja Petreius johtavat menestyksellisesti sotatoimia, mistä ilmoitetaan Roomaan, pompeiuslaiset linnoittautuvat. Ilerdan lähistölle
• Kartta 4. Hispania sekä osa Galliaa.
• Kartta 5. Ilerda
• 54–55: Caesar tekee sinnikkäästi vastarintaa
• 56–57: Taistelu massilialaisia vastaan
• Kartta 6. Massihan edusta
• 58–59: Brutus käy menestyksellisen meritaistelun, jonka tuloksesta ilmoitetaan Caesarille Heretään, sotaonni kääntyy
• 60–70: Oscensit, calagurritaanit ja muut Hispanian kansat hylkäävät Afraniuksen. Caesar kääntyy sicorislaisten puoleen näiden pelästyttyä Afraniuksen ja Petreiuksen sotatoimista: Pompeiuksen komentajia vastaan taistellaan menestyksellisesti
• 71–76: Afraniuksen joukot laiminlyövät sotatoimet, osa niistä saadaan katumapäälle ja joukoista toivotaan saatavan lopullinen voitto taisteluitta. Caesarin toivotaan säästävän Afraniuksen ja Petreiuksen hengen, rauhan mahdollisuus näyttää yhdistävän nämä. Petreius surmauttaa kaikki aselevon aikana kiinni saadut Caesarin kannattajat huolestuttuaan näiden petollisuudesta
• 77–85: Afraniuksen joukot luopuvat leiristään erilaisten tarvikkeiden puutteen pakottamina. Caesar estää näiden pakomarssin. Molemmissa leireissä halutaan kokoontua neuvottelemaan asioista. Afraniuksen komentamat joukot antautuvat
• 86–87: Sotajoukot kotiutetaan. Vihollispäälliköt saavat vapaasti palata koteihinsa, ja Caesar lähettää pompeiuslaiset terveinä ja hengissä kotiin
• Kartta 7. Hispanian koillisosa ja Gallian eteläosa
• MUISTIINPANOJA KANSALAISSODASTA II KIRJA
• Kartta 8. Massilia, Italia ja Africa
• 1–2: C. Trebonius miehittää Massihan
• 3–16: Nasidius tulee apua odottavien kaupunkilaisten avuksi, mutta nämä voitetaan meritaistelussa Treboniuksen rakennuttamien suurten sotakoneiden avulla. Kaupunkilaisten yritettyä turhaan hyökätä pyydetään solmimaan aselepo; pyyntöön suostutaan. Kun aselepo on saatettu voimaan, sen ehtoja kuitenkin rikotaan ja loukataan; Treboniuksen varustus tuhotaan. Varustus korjataan tuotapikaa, mikä aiheuttaa taaskin kauhua, neuvotteluihin antautumisehdoista palataan
• Kartta 9. Massihan kaupungin piiritys
• 17–22: M. Varro päättää liittyä Caesariin saatuaan tällä välin Hispania Ultorissa tietää, mitä Italiassa on tapahtunut; pian tämän päästyä takaisin Massihan edustalle kaupungin asukkaat valmistautuvat aluksi puolustuskannal–
• 17–22: le, mutta osa siirtyy Caesarin puolelle tämän hankittua voiton kaikkialla Hispaniassa. Massilialaisetkin antautuvat
• Kartta 10. Hispania Ulterior
• 23-44: Caesarin legaatti Curius torjuu Varuksen Uticassa, mutta ryhtyy hätiköiden taisteluun Bagradasin edustalla Juhan komennossa olevia Varuksen ja Saburran joukkoja vas-taan. Curius kaatuu jouduttuaan tappiolle. Sotajoukon loppuosa palaa Sisiliaan, osa Varuksen joukoista antautuu, Juba surmauttaa useimmat
• Kartta 11. Africa
• MUISTIINPANOJA KANSALAISSODASTA III KIRJA
• Kartta 12. Italian kaakkoisin osa ja Manner-Kreikan länsiosa
• 1–2: Caesar määrätään Rooman diktaattoriksi; konsuli poistuu Brundisiumiin
• 3–5: Pompeius kokoaa idästä suuret sotavoimat
• 6–9: Caesar siirtyy Kreikkaan osittain ilman laivastoa, Bibulus yrittää turhaan estää sitä. Pompeiuksen legaatti M. Octavius hyökkää tuloksetta Salonaan
• 10: Caesar koettaa hieroa rauhaa
• 11–15: Kaapattuaan Oricumin Caesar valtaa Apolloniani ja leiriytyy Apsumiin. Pompeius miehittää Dyrrhakhionin, Bibulus sulkee meren ja satamat Caesarilta estäen pääsyn maihin
• 16–19: Pompeius torjuu Caesarin rauhantarjouksen; Bibulus kuolee laivalla. Labienus julistaa pettureiden edessä, ettei rauhasta voida neuvotella, ennenkuin Caesarin irti hakattu pää on toimitettu Pompeiukselle
• 20–22: Caeliuksen ja Milon vallankaappaus estetään Italiassa
• 23–24: Pompeiuksen legaatti Libo piirittää Brundi– siumin satamaa tuloksetta
• 25–30: Antonius saa vain vaivoin tuotua Caesarin loput legioonat meren yli
• 31–33: Scipion on vetäydyttävä Amanus-vuoren lähistöltä ja hän johdattaa sotajoukkonsa Pompeiuksen luo ryöstettyään kreikkalaiset ja riistettyään heitä ahnaalla kädellä virantoimituksessaan. Caesar saa vain vaivoin pelastettua Efesoksen temppelin rahavarat
• 34–35: Cassius lähetetään Thessaliaan, Calvisius Aitokaan ja Domitius Makedoniaan
• Kartta 13. Osa Italiaa, Kreikka, Vähä-Aasia ja itäinen Välimeri
• 36–40: Scipio...