Itkonen Toisen maailmansodan moottoripyörät

1. Auflage 2020
ISBN: 978-952-80-7791-6
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 6 - ePub Watermark

E-Book, Finnish, 248 Seiten

Toisen maailmansodan moottoripyörät- kirja on jatkoa aikaisemmin kirjoittamalleni ja vuonna 2018 julkaistulle Sotilasmoottoripyörät 1900-1933 kirjalle. Toisen maailmansodan moottoripyörät kirjassa esitellään toisen maailmansodan osapuolten käytössä olleet sotilasmoottoripyörät 1930-luvun alusta toisen maailmansodan päättymiseen asti. Toisen maailmansodan armeijat varustettiin pääosin 1930-luvulla suunnitteluilla ja valmistetuilla moottoripyörillä. Hitlerin valtaan tulon myötä natsi-Saksa hylkäsi ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhansopimuksen Saksan armeijalle asettamat voimakkaat rajoitukset. Ensimmäisen maailmansodan voittajavallat havahtuivat mahdollisen uuden sodan syttymiseen ja aloittivat myös omien armeijoidensa modernisoinnin ja kehittämisen. Sodan uhkaan havahduttiin liian myöhään ja näin ollen liittoutuneiden toisen maailmansodan moottoripyörät perustuvat suurimmalta osalta 1930-luvulla kehitettyihin moottoripyörämalleihin. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin lähinnä juuri ennen toista maailmansotaa tuotantoon otettujen moottoripyörämallien sotilaskäyttöön enemmän tai vähemmän modifioituina versioita.

Sotahistoria on ollut yksi harrastukseni ja kiinnostukseni kohde jo noin 40 vuoden ajan. Sotahistoriassa olen suunnannut harrastukseni sotajoukkojen panssari- ja ajoneuvokalustoihin sekä taisteluvälineisiin. Tämän harrastuksen osana olen koonnut tämänkin kirjan kirjoittamisen pohjana olleen sotilasmoottoripyörien runsaan kuva-aineiston. Toisena kiinnostuksen kohteenani on ollut moottoripyörien vuosien 1885-1960 kehityksen ja valmistuksen historia. Tämän tutkimuksen ja tiedon keruun osana törmää jatkuvasti myös sotilasmoottoripyörien historiaan. Edellä olevan perusteella syntyi ajatus sotilasmoottoripyörien historian kokoamisesta kirjojen muotoon.

Autoren/Hrsg.

Itkonen, Asko

Leseproben

ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN HÄVINNEIDEN VALTIOIDEN SOTILASMOOTTORIPYÖRIÄ 1934-1938

Saksan sotilasmoottoripyöriä

Kansainliitto perustettiin 25.1.1919 ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhansopimuksen yhtenä osana. Kansainliiton ensimmäinen istunto pidettiin 10.1.1920 Versaillesin rauhansopimuksen vahvistamisen päivänä, joka oli myös ensimmäisen maailmansodan virallinen päättymispäivä. Yhdysvallat jäi Kansainliiton ulkopuolelle ja halusi Monroen opin mukaisesti pysyttäytyä Euroopan valtioiden ristiriitojen ulkopuolella. Kansainliitto loi harhan ”ikuisesta rauhasta”. Ensimmäistä maailmansotaa seurannut 1920- ja 1930-lukujen vaihteeseen osunut kansainvälinen talouslama hidasti myös moottoripyöräteollisuuden kasvua ja kaatoi myös moni toimintansa aloittaneita moottoripyörätehtaita. Talouslaman päätyttyä moottoripyörien kehitys jatkui voimakkaana lähes 1930-luvun loppuun asti. Hitlerin valtaan tulon jälkeen moottoripyörät sivuvaunuineen nähtiin yhtenä kustannustehokkaana vaihtoehtona myös kiväärijalkaväen liikkuvuuden parantajana. Natsi-Saksan käynnistämä toinen maailmansota pysäytti moottoripyörien kehityksen 1940-luvun alussa noin viideksi vuodeksi.

Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue sai vuoden 1930 vaaleissa yllätysvoiton. Natsipuolue sai kahdeksantoista prosenttia kaikista äänistä ja 107 paikkaa nousten toiseksi suurimmaksi puolueeksi Saksan parlamentissa, Reichstagissa. Heinäkuussa 1932 natsipuolueesta tuli 230 paikalla Reichstagin suurin puolue. Hallitus jäi lyhytikäiseksi natsien ja toiseksi suurimman ryhmän kommunistien välisten riitojen vuoksi. Adolf Hitler seisoi 30. tammikuuta 1933 sotamarsalkka Hindenburgin edessä vannoen noudattavansa Weimarin tasavallan perustuslakia ja ratkaisevansa maansa kaikki poliittiset ja taloudelliset ongelmat. Vastahakoinen Hindenburg nimitti Hitlerin Saksan 24. valtakunnankansleriksi. Tasavalta aika päättyi Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien noustua valtaan. Demokratia lakkasi ja kansallissosialistit johtivat Saksan ja koko maailman toiseen maailmansotaan. Vuosien 1933-1943 Saksasta käytettiin nimeä Saksan valtakunta (Deutsches Reich). Toisen maailmansodan laajentamasta Saksasta käytettiin vuosina 1943-1945 nimeä Suur-Saksan valtakunta (Grossdeutsches reich). Vuosien 1933-1945 Saksasta käytettään myös nimiä Kansallissosialistinen Saksa, natsi-Saksa ja Kolmas valtakunta.

Hitlerin valtaan nousun jälkeen Saksa aloitti sotaväkensä kehittämisen Versaillesin rauhanehtojen rajoituksista välittämättä. Kehitys käynnistettiin aluksi salaa, jopa yhteistoiminnassa Neuvostoliiton kanssa Neuvostoliiton alueella sijainneilla koealueilla. Saksa havaitsi nopeasti entisten voittajavaltioiden kyvyttömyyden natsi-Saksan armeijan kehityksen estäjänä. Natsi-Saksa kehittikin nopeasti 1930-luvun puolen välin jälkeen liikesotaan kykenevän armeijan, jonka iskevänä kärkenä oli panssarikalustolla, lentokoneilla, tykistöllä ja raskailla sivuvaunumoottoripyörillä varustetut sotajoukot.

Saksan tulevan toisen maailmansodan armeijan moottoripyörien valmistajina toimivat muun muassa BMW, DKW, NSU ja Zündapp. Saksan maavoimien ajoneuvojen rekisteritunnuksen alkukirjaimiksi vuonna 1935 tuli WH (Wehrmacht) aiemmin käytetyn RW /Reichswerh) tilalle. Ilmavoimien ajoneuvojen rekisteritunnuksen alussa oli WL (Luftwaffe) ja merivoimien RM (Krigsmarine).

BMW

Vuonna 1916 lentokonemoottoreita valmistaneet Rapp Motorenwerke ja Gustav Otto Flugzenmaschinenfabrik yhdistyivät ja muodostivat Bayerische Flugzeugewerke (BFW) nimisen yrityksen. BFW yrityksen nimi muutettiin vuonna 1917 Bayerische Motoren Werkeksi (BMW). Ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhan ehdot kielsivät Saksalta ilmavoimat ja sotilaslentokoneiden valmistamisen. Aiemmin lentokonemoottoreita valmistaneen tehtaan tuotanto oli suunnattava muun muassa junien ilmajarrujen, teollisuusmoottoreiden, maatalouskoneiden, työkalulaatikoiden ja myöhemmin myös moottoripyörien ja autojen valmistukseen.

Vuonna 1921 BMW alkoi valmistaa M2B15 vastaiskumoottoria muille moottoripyörätehtaille (mm. Helios, Victoria, Corona, Heller, Scheid, Henninger, SMW). BMW tehtaan johtaja Karl Popp näki moottoripyörän valmistuksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja käski lentokonesuunnittelijana toimineen Max Fritzin suunnitella uusi M2B15 vastaiskumoottoria parempi moottoripyörän moottori. Työn tuloksena syntyi M2B32 sylinterit poikittain rungon suhteen asennettava uusi vastaiskumoottori. Aiempi M2B15 moottori asennettiin sylinterit rungon suuntaisesti. Samalla BMW aloitti moottoripyörien valmistamisen omalla nimellään. Ensimmäinen BMW moottoripyörä oli vuonna 1923 tuotantoon tullut BMW R32. Siinä käytetyt perusratkaisut vastaiskumoottori, kuivakytkin, moottoriin kiinteästi liitettävä vaihdelaatikko ja kardaaniveto ovat säilyneet BMW vastaiskumoottoristen moottoripyörien perusrakenteena näihin päiviin asti. Nelitahtisen M2B32 moottorin sylinterien tilavuus oli 486 kuutiosenttimetriä ja teho 8,5 hevosvoimaa. Vuoden 1924 mallissa otettiin käyttöön sisäpuolisilla jarrukengillä oleva rumpujarru. Takajarruna oli noin puolet takapyörän halkaisijasta oleva erillinen kehä, jota jarrutettiin jalkapolkimen välityksellä vaikuttavalla jarrupalalla. Vuonna 1926 sivuventtiilimoottorin tilavuus nostettiin 494 kuutiosenttimetriin. BMW R32 edessä käytettiin lehtijousitettua etuhaarukkaa ja perä oli jousittamaton.

Seuraavaksi luodaan katsaus sotilaskäytössä vuosina 1934-1938 käytettyihin BMW malleihin. BMW tehtaan 1930-luvun moottoripyöristä ainakin R11, R4, R12, R5, R6, R20, R35, R6, R23, R51, R61, R66 ja R71 olivat vielä 1940-luvun alussa Saksan armeijan käytössä.

BMW R11 (1929)

BMW R4 (1932)

BMW R12 (1935)