Itkonen | Ranskan tankit 1915-1950 | E-Book | www.sack.de
E-Book

E-Book, Finnish, 152 Seiten

Itkonen Ranskan tankit 1915-1950


1. Auflage 2020
ISBN: 978-952-80-5620-1
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
 Kopierschutz: 6 - ePub Watermark

E-Book, Finnish, 152 Seiten

ISBN: 978-952-80-5620-1
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
 Kopierschutz: 6 - ePub Watermark

Ranskan tankit 1915-1950 on tutkimustyö ranskalaisen tankin kehityksestä ensimmäisestä maailmansodasta toisen maailmansodan loppuun. Tankki kehitettiin Iso-Britanniassa ja Ranskassa lähes samanaikaisesti ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin pysähtyneen hyökkäyksen uudelleen käynnistämiseksi. Tankki pystyi murtamaan piikkilankaesteiden sekä tykistön ja konekiväärien tulella toteutetun puolustuksen. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana monet valtiot luottivat Kansainliiton voimaan rauhan säilyttäjänä. Tankkien kehitys hidastui tai lähes pysähtyi monissa maissa. Ranska jatkoi tankkiensa kehitystyötä sotien välisenä aikana. Ranska valmisti sotien välisenä aikana Neuvostoliiton jälkeen eniten uusia tankkeja. Ensimmäisen maailmansodan raauhanehdot kielsivät Saksalta tankkien kehittämisen ja valmistamisen. Yhdysvallat vetäytyivät omalle mantereelleen ja jatkoivat hitaasti tankkien kehittämistä.

Asko Itkonen on harrastanut tankkien/panssarivaunujen historiaa vuodesta 1979 alkaen silloin päättyneestä panssariupseerin koulutuksesta alkaen. Itkonen on kirjoittanut panssarialaan liittyviä artikkeleita yli 30 vuoden ajan Panssarilehteen. Hän on julkaissut aikaisemmin myös panssarialaan liittyvät kirjat Tankki sata vuotta sitten, Suomen panssarijoukot 1919-1939 sekä Panssarivarikko ja sen perinnejoukko-osastot.
Itkonen Ranskan tankit 1915-1950 jetzt bestellen!

Autoren/Hrsg.

Itkonen, Asko

Weitere Infos & Material

TANKKI SYNTYY ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN ASEMASODAN MURTAJAKSI


Tapahtumat ensimmäisen maailmansodan syttymiseen käynnistyivät Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin 28.06.1914 murhan seurauksena. Sotaa käytiin 28.07.1914 – 11.11.1918 välisenä aikana. Sota alkoi liikesotana, mutta pysähtyi konekiväärien ja tykistön tulen seurauksena jo vuoden 1915 syyskuussa lähes sodan loppuun asti kestäneeksi asemasodaksi. Panssariautoista ja konekivääreillä aseistetuista sivuvaunumoottoripyöristä ei ollut liikesodan palauttajiksi. Polttomoottoristen, aseistettujen ajoneuvojen kehitys osoittaa, että ajatus tela-alustaisesta, aseistetusta tankista ei syntynyt tyhjästä. Iso-Britannian ja Ranskan armeijoilla oli jo kokemus aseistettujen ja panssaroitujen pyöräajoneuvojen käytöstä. Ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin ja tykistön rikki repimälle taistelukentälle pysähtynyt taistelu ei mahdollistanut enää panssariautojen liikkuvaa käyttöä. Tela-alustalle rakennettu ajoneuvo oli ainoa keino panssarikuorella suojattujen ja aseistettujen ajoneuvojen liikuntakyvyn takaajana. Samaan aikaan telatraktorit olivat tulleet jo panssariautojen rinnalla armeijoiden käyttöön muun muassa tykistön vetäjinä ja ammusten kuljettajina.

Tankin kehitys vuonna 1915, piikkilankaesteiden raivaajasta hyökkäysvaunuksi

Tankin kehitykseen johtanutta teknistä kehitystä

- Tykistöaseet taistelukentälle vuonna 1342 Metzissä ja Algeciraksessa

- Teräs 14. vuosisadan puolessa välissä

- Höyrykone kaupallisiin tarkoituksiin 1698

- Konekivääri 1718

- Ensimmäinen höyrykoneella liikkuva ajoneuvo 1769 ja Catepillar tela 1770

- Kuparisen hylsyn käytön demonstrointi 1816 ja takaa ladattava rihlattu tykki 1851

- Teräksen laajamittainen tuotanto vuodesta 1856 alkaen

- Krimin Sodassa 1854-1856; rihlattu kivääri, parannettu hylsy, sirpaloituvat ammukset, höyrytraktori tykkien siirtojen ja huoltokuljetusten välineenä

- Bensiinimoottori 1876

- Maksim konekivääri 1884 ja savuton ruuti 1885

- Ensimmäinen panssaroitu moottoriajoneuvo, panssariauto, 1902

- Ensimmäinen teloilla liikkuva, höyryn voimalla toimiva kaupallinen traktori (Holt) 1906

- Panssaroitu tela-ajoneuvo Little Willie 6.9.1915

Nykyaikainen panssarivaunu eri käyttötarkoituksiin valmistettuine versioineen on pitkän kehitystyön tulos. Kehitystyö käynnistyi ensimmäisen maailmansodan tarpeisiin 1910-luvun puolessa välissä. Tankin kehityksen aivan ensimmäisenä vaiheena oli ajoneuvo, joka kykenisi tekemään jalkaväelle aukot asemasodan taisteluhautojen eteen rakennettuihin piikkilankaesteisiin. Toinen tärkeä seikka oli panssarikaluston taisteluteknisen, taktisen ja operatiivisen käyttöajatuksen kehittyminen. Ranskalaisen eversti Estiennen visio aivan tankin kehitystyön alussa oli:

Ensimmäisessä maailmansodassa tarvittiin panssaroitu, suojattu lavetti, joka kykeni murtamaan asemiinsa kaivautuneen vihollisen puolustuslinjan ja nostamaan jalkaväen kaivetuista asemistaan hyökkäykseen vihollisen tuhoamiseksi. Tankkien käyttöajatus kirkastui kokonaisuudessaan kuitenkin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toiseen maailmansotaan mennessä Saksassa ja Englannissa oli löydetty idea syvään murtoon, alueellisesti rajattuun murtokohtaan suunnatusta panssaroitujen joukkojen iskusta, jota tuettiin voimakkaalla suora-ammunta- ja epäsuoralla tulella sekä ilmavoimien rynnäkkö- ja pommikoneiden toiminnalla. Toisen maailmansodan saksalaisten panssarijoukkojen ”salamasodassa” edellä kuvattu toimintamalli toteutui parhaimmillaan.

Yleisesti ajatellaan, että tankki on Iso-Britanniassa tehty keksintö. Tankki kehitettiin kuitenkin Ranskassa ja Iso-Britanniassa lähes saman aikaisesti ensimmäisen maailmansodan konekiväärien, tykistön ja piikkilankaesteiden taisteluhautoihin pysäyttämän hyökkäyksen uudelleen liikkeelle saamiseksi. Tankissa yhdistettiin polttomoottorilla liikkuvien kuorma-autojen ja telatraktoreiden parhaat ominaisuudet aseistetun panssarilla suojatun rakenteen sisälle.

Erilaisia kolmi- ja nelipyöräisiä ajoneuvoja oli käytetty aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa lähinnä konekiväärien moottoroituina alustoina. Tämän ajan panssaroidut pyöräajoneuvot pystyivät liikkumaan vain tiestöllä ja kovalla ajoalustalla.

Iso-Britannian ja Ranskan armeijoilla oli jo kokemus aseistettujen ja panssaroitujen pyöräajoneuvojen käytöstä. Ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin ja tykistön rikki repimälle taistelukentälle vuoden 1914 lopussa ja 1915 alussa pysähtynyt taistelu ei mahdollistanut enää panssariautojen liikkuvaa käyttöä. Moottoroitu tela-alusta otettiin käyttöön panssarikuorella suojatuissa ja aseistetuissa ajoneuvoissa riittävän maastoliikkuvuuden aikaansaamiseksi.

Telatraktorit olivat jo aikaisemmin tulleet tutuiksi muun muassa tykistön vetäjinä ja ammusten kuljettajina. Tela oli ratkaisu aseistetun, suojatun ajoneuvon käyttämiseksi myös maastossa, pehmeillä ja hirvittävän tykistötulen rikkomalla ensimmäisen maailmansodan taistelukentällä.

Tankin kehitystyön lähtökohtana oli valmistaa laite, jolla sen miehistö kykenisi panssarilevyn suojassa raivaamaan aukot vihollisen piikkilankaesteisiin, tuhoamaan vastassa olevat konekivääri- ja suorasuuntaustykkiasemat sekä etenemään jalkaväen kärjessä taisteluhautojen yli vihollisen puolustusaseman syvyyteen.

Taisteluhautojen ylittäjän kehityksen ensiaskeleita vuoden 1915 syksyyn asti

Tankki kehitettiin taistelukentälle liikkeen, suojan ja tulivoiman palauttajaksi. Tankki syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana kehitysideasta toimivaksi taisteluvälineeksi noin kolmessa vuodessa. Tankkien ja jalkaväen yhteistoiminnalla vastustajan linnoitetut asemat kyettiin murtamaan ja ratsuväki kyettiin taas suuntaamaan syvälle vastustajan selustaan. Tankin kehittämisen edellytykset syntyivät vähitellen 1850-luvulta alkaen teollisen teräksen valmistuksen, takaa ladattavien rihlattujen tykinputkien, savuttoman ruudin, täysin automaattisen konekiväärin, kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen polttomoottoreiden ja maastokäyttöön soveltuvan telakoneiston käyttöön tulon jälkeen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tankin kehityskulku vuoden 1915 kesäkuuhun asti sekä Ranskassa että Iso-Britanniassa.

Aika Ranska Aika Iso-Britannia
1903 kapt Levavasseur teki esityksen Ranskan sotaministeriölle panssaroidun ja 75 mm tykillä aseistetun tela-alustaisen ajoneuvon valmistamisesta. Kolmen hengen miehistö, catepillar tela-alusta, 80 hv moottori. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty täysin hyödyttömänä laitteena.
1905 kapt Levavasseur esitti edellisen täydennetyt suunnitelmat tykistön teknilliselle komitealle (Artillery Technical Committee). Ei hyväksytty vaikean ajettavuuden ja vihollistulelle alttiuden takia.
1908 kapt Levavasseur esitteli edellisen paremmin panssaroidun version. Esitti prototyypin valmistamiseen 8 000 -14 000 frangia. Ei hyväksytty sotilaskäyttöön tarpeettomana. Armeijalla oli jo tela-alustaiset tykinvetäjät käytössä.
heinäkuu 1914 Ensimmäinen maailmansota alkaa 1914 Iso-Britannian Ranskan joukoilla oli vuoden 1914 puolessa välissä käytössään noin 800 Holt telatraktoria.
25.8.1914 Eversti Estiennen visio: ”Sodan osapuolista voittaa se, joka ensimmäisenä sijoittaa 75 mm tykin kaikissa maastoissa liikkuvaan ajoneuvoon.”
19.10. 1914 Everstiluutnantti Ernest Swinton sai idean panssaroidusta ja aseistetusta tela-alustaisesta ajoneuvosta nähtyään Holt telatraktoreita sotakäytössä Ranskassa.
marraskuu 1914 Insinööri P. Frot esitti kanavatöissä käytetyn Laffly puskutraktorin panssaroitua ja aseistettua...

Ihre Fragen, Wünsche oder Anmerkungen
Vorname*
Nachname*
Ihre E-Mail-Adresse*
Kundennr.
Ihre Nachricht*
Lediglich mit * gekennzeichnete Felder sind Pflichtfelder.
Wenn Sie die im Kontaktformular eingegebenen Daten durch Klick auf den nachfolgenden Button übersenden, erklären Sie sich damit einverstanden, dass wir Ihr Angaben für die Beantwortung Ihrer Anfrage verwenden. Selbstverständlich werden Ihre Daten vertraulich behandelt und nicht an Dritte weitergegeben. Sie können der Verwendung Ihrer Daten jederzeit widersprechen. Das Datenhandling bei Sack Fachmedien erklären wir Ihnen in unserer Datenschutzerklärung.