E-Book, Finnish, 268 Seiten
Itkonen Suomen panssarijoukot 1919-1939
1. Auflage 2019
ISBN: 978-952-80-9006-9
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 6 - ePub Watermark
Hyökkäysvaunurykmentti sata vuotta
E-Book, Finnish, 268 Seiten
ISBN: 978-952-80-9006-9
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 6 - ePub Watermark
Olen itse saanut palvella Suomen panssarijoukkojen ja siihen läheisesti liittyvien huolto- ja kunnossapitojoukkojen eri tasoisissa tehtävissä. Tehtävät ovat olleet muun muassa panssarijoukkojen joukkueen johtajasta, panssarivaunumiesten, reservin upseerien sekä tulevan kantahenkilökunnan kouluttajasta, panssarivaunukomppanian päällikön sekä varikko- ja valtakunnallisen tason kunnossapitotoiminnan johtamisen tehtäviin asti. Noin 30 vuoden palvelus panssarijoukkojen osana synnytti tarpeen vielä kerran ensimmäisen suomalaisen tankkijoukon synnyn ja kehityksen kirjan muotoon kirjoittamisen.
Autoren/Hrsg.
Weitere Infos & Material
Sisällysluettelo
- ESIPUHE
- LUKIJALLE
- PANSSARIASEEN SYNTY ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN ASEMASODAN MURTAJAKSI
- Historiallista viitekehystä panssariaseen synnystä ja sotilaspoliittisesta tilanteesta
- Johdanto
- Tankin ennakkoluuloton kehitystyö Englannissa
- Ranskassa suora-ammuntatulituen tykki nostetaan tela-alustalle
- Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat myöhästyvät tankin kehittämisessä
- Ensimmäisen maailmansodan tankkituotantoa
- Nykyaikaisen taistelupanssarivaunun edeltäjä, Renault FT17, syntyy Ranskassa
- 1900-luvun alun kuorma-autojen kehitys mahdollisti tankin synnyn
- Miksi juuri Renault FT17 itsenäisen Suomen ensimmäiseksi hyökkäysvaunuksi
- ITSENÄISEN SUOMEN SOTALAITOS
- Historiallista viitekehystä 1900- luvun alusta 1940-luvun alkuun
- Itsenäisyyden ensimmäiset vuodet
- Kehitys ennen talvisotaa ja talvisota
- Itsenäisyyden alun järjestelyt
- Suunnitelmat sotajoukkojen perustamiseksi ennen ja jälkeen itsenäistymisen
- Sotaväen taisteluvälinehuollon ja varikkojärjestelmän synty
- Asevarikkotoiminta käynnistyy
- Auto- ja kuljetusalan varikkojärjestelmän kehittyminen
- Miksi itsenäinen Suomen tarvitsi sotaväkeä?
- Sotilasmaantieteellinen asema
- Liikekannallepanon perusteita
- Hyökkäysvaunurykmentti nuoren itsenäisen Suomen sotaväen osaksi
- SUOMALAISTEN PANSSARIJOUKKOJEN SYNTY
- Ajallisia kiinnekohtia
- Hyökkäysvaunurykmentin perustaminen, Santahaminan aika
- Perustaminen ja kokoonpano
- Sodan ajan kokoonpano
- Henkilöstö
- Rykmentin ranskalaiset tankit
- Hyökkäysvaunujen toimituksen ongelmista hieman tarkemmin
- Renault FT17 tankin lyhyt kuvaus
- Majoitus, muu varustus ja ajoneuvot
- Hyökkäysvaunukoulutus
- Ensimmäiset tarkat alokaskoulutusohjeet
- Aliupseerikoulutus käynnistetiin pian hyökkäysvaunukoulutuksen
- Kantahenkilökunnan toimeenpanon jälkee koulutusta ja taisteluharjoituksia
- H.V.R:n koulutuksen raportointi ja koulutusohjelmia
- Ohjesääntötyö alkaa
- Hyökkäysvaunurykmentin määrärahat vuonna 1920
- Hyökkäysvaunukilpailut ja vuosipäivän vietto alkavat 14.7.1921
- Ranska lainasi tankkeja Judenitschin armeijalle
- Panssarivaunuhuollon alku Santahaminassa
- Rykmentti halusi toimintansa edellytykset oman päätösvaltaansa
- Itsenäisyyden alun huoltojärjestelmästä
- Hyökkäysvaunurykmentin valmius- ja sodan ajan tehtäviä
- Santahaminasta muuttomahdollisuuksien selvittäminen
- Miksi Hyökkäysvaunurykmentti ei ”mahtunut” Santahaminan saarelle
- Hyökkäysvaunurykmentin Santahaminan aika kesti kaksi vuotta yhden kuukauden ja seitsemäntoista päivää
- HYÖKKÄYSVAUNURYMENTTI MUUTTAA HÄMEENLINNAAN. TOIMINTA JATKUU HYÖKKÄYSVAUNUPATALAJOONANA
- Muutto Hämeenlinnaan
- Rykmentin siirto Santahaminan saarelta Hämeenlinna oli työläs ja monivaiheinen
- Ohjeita kevyiden hyökkäysvaunujen käytössä ja ohjauksessa
- I Yleistä
- II Järjestysmuodot
- Ampumatarpeiden hankinta
- Aseiden käyttö taistelussa
- IV Joukkue- ja komppanialiikkeitä
- V Taistelu
- VI Kevyiden vaunujen käyttö
- VII Huomautuksia vaunukomppanian kuljetuksesta rautateitse
- Aarne Sihvo Hyökkäysvaunurykmentin komentajaksi
- Ohjesääntötyö 1920-luvun alussa
- Hyökkäysvaunurykmentin lippu
- Hyökkäysvaunuhuollon ja käytön tunnuslukuja 1920-luvun alussa
- Hyökkäysvaunurykmentin henkilöstöä
- Katsauksia 1920-luvun hyökkäysvaunukoulutukseen
- Hyökkäysvaunujen rakenne-, huolto- ja korjauskoulutus
- Hyökkäysvaunutykin ja konekiväärin harjoitusammunnat
- Hotchkiss kk. harjoitusammunnat
- Taistelunmukaiset kk. ammunnat
- Kantahenkilökunnan koulutus
- Koulutustarkastukset
- Kokeilut, leiri- ja taisteluharjoitukset sekä hyökkäysvaununäytökset
- Hyökkäysvaunurykmentin ammusten tili vuonna 1923
- Hyökkäysvaunujen ajotunnit ja kalustovahvuus vuonna 1924 sekä huollollisia ilmoituksia
- I Patteriston ajotuntiyhdistelmä 1924
- II Patteriston ajotuntiyhdistelmä 1924
- Hyökkäysvaunurykmentin kalustovahvuudet 31.8.1924
- Hyökkäysvaunurykmentin henkilöstövahvuuden kehityksestä vuonna 1924 ennen Hyökkäysvaunupataljoonan kokoonpanoon siirtymistä
- Hyökkäysvaunuhuoltoa ja korjaustoiminnan käynnistäminen
- Hyökkäysvaunurykmentin alasajon aikaa
- Sodan ajan valmisteluja
- Hyökkäysvaunurykmenttistä Hyökkäysvaunupataljoonaksi. Suomessa ei hyökkäysvaunuilla sodita.
- Hyökkäysvaunupataljoonan vahvuuksia 1925
- Hyökkäysvaunupataljoonan käyttöperiaatteita
- Upseerien Hyökkäysvaunukurssit alkavat
- Hyökkäysvaunupataljoona Hyökkäysvaunukomppaniaksi
- Viimeiset hyökkäysvaunukilpailut
- Kertaus- ja sotaharjoituksia 1920-luvulla
- Hyökkäysvaunujen telamarssikokeilut vuonna 1924
- Hyökkäysvaunupataljoonan talvikokeiluesitys vuonna 1926
- Oliko tankkiyksiköiden kiertuetoiminta yksi talvisodan ihmeen osatekijöistä?
- Johtosuhteita ja liikekannallepanovalmisteluja
- HYÖKKÄYSVAUNUPATALJOONASTA ERILLISEKSI HYÖKKÄYSVAUNUKOMPPANIAKSI SEKÄ ASELAJIN LAAJENTAMINEN RATSUVÄKIPRIKAATIN PANSSARIOSASTOLLA JA ERILLISELLÄ PANSSARIESKADROONALLA
- Hyökkäysvaunukomppania 1.5.1927 ja Erillinen Hyökkäysvaunukomppania 10.11.1927
- Kokoonpanoja ja henkilöstöä
- Valmiustehtäviä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa
- Henkilökunnan koulutusta 1930-luvulla
- Varusmiesten koulutusta 1920- ja 1930-luvuilla
- Vuosien 1931 ja 1932 vuositilastoissa esitettyjä materiaalimääriä
- Sotaväen uudelleen järjestelyjen vaikutus Erillisen Hyökkäysvaunukomppanian toimintaan
- Asevelvollisten Vickers koulutuksen aloitus
- Rauhan ajan koulutustarve 1930-luvun panssarivaunukoulutuksessa
- Kertaus- ja sotaharjoituksia
- Hyökkäysvaunutaktiikka 1930-luvulla
- Kiertuetoiminta jatkui myös 1930-luvulla
- Valtakunnan sisäistä järjestystä ja turvallisuutta varmistamassa
- Vickers panssarivaunut Renault FT17 hyökkäysvaunujen korvaajiksi
- Talvikokeilujen tuloksia 1920-luvun lopusta
- Kokeilutoiminta 1930-luvulla
- Johtosuhteiden muutoksia 1920- ja 1930-luvuilla
- Liikekannallepanovalmisteluja ja perustamisen ongelmia
- Renault hyökkäysvaunun ominaisuuksien ja käytettävyyden parantaminen 1920-luvun alusta 1930-luvun puoleen väliin
- Erillinen Panssarikomppania Ratsuväkiprikaatin osana
- Kertausharjoitusten toteutuksesta
- Kiertokirjeet johtamisen apuvälineen
- Renault panssarivaunuja aliupseerikoulun kalustoksi
- Ratsuväkiprikaati kieltää vuoden 1939 marssiharjoituksen Tempereelle
- Komppania kokoonpano vuoden 1939 Armeijan elokuun sotaharjoituksessa
- Erillisen panssarikomppanian kertomuksia vuoden 1938 ja 1939 koulutuksen toteutumisesta
- Kantahenkilökunnan täydennyskoulutus talvisodan alla vuoden 1938 lopussa ja vuonna 1939
- Panssariupseerit pitivät luentoja muiden joukko-osastojen henkilökunnalle aiempien vuosien tapaan
- Panssariupseerien aselajitietoutta ylläpidettiin ja kehitettiin myös 1930-luvun lopussa ulkomaille suunnatuilla opintomatkoilla
- Panssarivaunuammunnoista
- Parolan leirialueen 1920- ja 1930-lukujen...




