Peltonen Hillitön Korona

Terveyskriisin ennakoinnista, etenemisestä ja johtamisesta
1. Auflage 2021
ISBN: 978-952-80-5701-7
Verlag: BoD - Books on Demand
Format: EPUB
Kopierschutz: 6 - ePub Watermark

E-Book, Finnish, 190 Seiten

Covid-19 -pandemia on järisyttänyt maailmaa. Tämän terveyskriisin ennakoinnista ja yllätyksellisyydestä on kuitenkin vielä verrattain vähän tutkittua tietoa. Tämän tietokirjan tarkoituksena on tarkastella koronakriisin puhkeamista ja etenemistä tulevaisuustyön, johtamisen ja päätöksenteon näkökulmista. Teoksessa pohditaan myös koronakriisin vaikutuksia tuleviin sukupolviin. Kirja perustuu laajaan tutkimukselliseen aineistoon.

KTT, dosentti Tuomo Peltonen on kokenut johtamisen ja organisoinnin tutkija, joka on julkaissut muun muassa kuusi tieto- ja oppikirjaa suomeksi ja englanniksi.

Autoren/Hrsg.

Peltonen, Tuomo

Leseproben

2. JOHDANTO Vuoden 2019 lopulla maailma ja Suomi odotti uutta vuosikymmentä levollisin, mutta samalla jakaantunein mielin. Talous oli vähitellen saatu kasvu-uralle vuosikymmenen alun finanssikriisin jälkeen, mutta mistään paluusta 2000-luvun lihaviin vuosiin ei voitu puhua. 2010-luvulla oli koettu useita poliittisia mullistuksia, jotka olivat kammenneet kansainvälistä järjestystä uuteen muotoon. Muun muassa Ukrainan sota, Euroopan siirtolaisuuskriisi, Brexit ja Donald Trumpin presidenttiys yhdessä Kiinan nousevan vaikutusvallan kanssa olivat haastaneet totuttuja rakenteita. Samalla globaalia huolta herätti ilmastonmuutos ja sen torjuminen. Time-lehden vuoden 2019 henkilöksi oli juuri valittu Greta Thunberg; nuori ilmastoaktivisti Ruotsista, joka oli saanut maailmanlaajuista huomiota uuden sukupolven ympäristöahdistuksen symbolina. Toisaalta oli ilmassa uskoakin. Teknologiset kehitysaskeleet olivat tuoneet uusia ratkaisuja ihmiskunnan ja markkinoiden käyttöön. Verkkoalustat tarjosivat mitä moninaisimpia palveluja jakamistalouden periaatteilla. Tekoäly lupasi mullistavia työkaluja arjen ja tieteen käyttöön. Suomessa pyrittiin pysymään teknologisen kehityksen eturivissä. Uuden start-up -yrityskentän symbolina toimi jokavuotinen Slush-kasvuyritystapahtuma. Politiikassa maan uusi hallitus oli herättänyt laajaa kiinnostusta ikänsä ja sukupuolensa vuoksi, sillä joulukuussa olimme saaneet kolmannen naispuolisen pääministerin, joka oli hetken myös koko maailman nuorin pääministeri. Hallituspuolueiden johtajat olivat kaikki naisia. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olivat keskeinen puheenaihe ilmastonmuutoksen ohella. Median katsaukset kuvastivat näitä vuoden 2019 tunnelmia (CNN, 2019; Järvinen, ym., 2019; Graham-Harrison, 2019; Mtv, 2019). Mediassa esiteltiin futurologien ennustuksia tulevalle vuosikymmenelle (esim. The Editoris of New York Times, 2020). Johtavat julkaisut näkivät muutoksia ennen muuta talouteen ja politiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Talouslehti Forbes:in omistaja Steve Forbes nosti esiin esimerkiksi terveydenhuollon uudet alustataloutta imitoivat liiketoimintamallit ja valuuttojen palaamisen kultakantaan, sekä arveli valtion sääntelyn kapenevan (Forbes, 2020). The Atlantic puolestaan ennusti kiivaana lainehtineen poliittisen liikehdinnän vaimenevan lähivuosina (Mounk, 2020). Mielipideinstituutti Ipsos taas raportoi, että maailmanlaajuisen kyselyn mukaan todennäköisin toteutuva tulevaisuusskenaario oli se, että ilmastonmuutos tulee etenemään vuonna 2020 (Ipsos, 2020). Maailman kiinnittäessä huomionsa muihin polttaviin ongelmiin ja tulevaisuuden visioihin ja murheisiin, Kiinan Wuhanissa puhkesi outo tauti, joka iski hengitystie-elimiin ja aiheutti vakavia sairaustapauksia. Ensimmäiset tiedot mysteerisestä keuhko-oireita aiheuttavasta taudista saatiin 31.12.2019 (Medicalxpress, 2019). Taudin aiheuttajaksi todettiin tammikuun kuluessa koronaviruksiin kuuluva SARS-coV-2, jonka aiheuttamaan tautia alettiin sittemmin nimittämään covid-10 -oireyhtymäksi. Koronakriisin tarina alkoi. Mistä koronakriisissä on kyse? Korona on poikkeuksellisen vakava sosiaalinen, taloudellinen ja henkinen kriisi. Sille on vaikea löytää suoranaista vertailukohtaa lähihistoriasta. Virusepidemia eroaa finanssimarkkinoiden riskijärjestelyistä puhjenneesta 2000-luvun lopun suuresta talouskriisistä koronan ”fysiologisen” tai ”kansanterveydellisen” luonteen vuoksi. Korona ei ole perusluonteeltaan ihmisen aiheuttama taloudellinen tai yhteiskunnallinen häiriö, sillä virukset ovat luonnon osanen, vaikkakin levitessään tarvitsevat ihmisten välisiä yhteyksiä. Vertaukset konfliktiin tai sotaan ontuvat samoilla perusteilla: koronakriisi alkoi viruksesta, joka ei tunnista sotaa tai rauhaa. Toisaalta covid-19 -aalto on epidemiologisilta piirteiltään erilainen kuin 1900-luvun tunnetut tartuntataudit. Se ei ole samalla tavoin tappava kuin esimerkiksi hiv/aids tai sadan vuoden takainen espanjantauti. Covid-19 leviää herkästi, mutta jättää osan kantajistaan oireettomiksi. Koronaviruksen vaarallisuus on peitellympää ja sen vaikutukset ihmiskehoon ovat osoittautuneet vaikeasti ennustettaviksi. Silti se uhkaa kenen tahansa terveyttä – tai henkeä. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on levinnyt joka puolelle maapalloa. Siltä ei ole turvassa mikään maa, sosiaaliluokka, sukupuoli, kulttuurinen ryhmä tai ikäluokka. Koronan kaltainen pandemia on, kuten käsite itsessään muistuttaa, pohjimmiltaan demokraattinen. ”Pandemian” kreikan kielinen kantasana tarkoittaa kaikkia ihmisiä koskettavaa – ”pan”-”demos”. Olemme kaikki alttiita virukselle. Tässä muodossa covid-19 on tullut itse kunkin ”iholle”; virus ei ole kaukainen ongelma jossain toisessa paikassa, vaan on asettunut jokaisen yksilön tielle. Se käyttää häikäilemättä hyväksi oireettomia kantajia levittäytyessään evolutiivisen logiikan mukaisesti mahdollisimman laajalle ihmisväestöön. Korona on näkymätön uhka, josta on mahdotonta ottaa älyllistä tai eksistentiaalista etäisyyttä. Sen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia voidaan yhteisin voimin lieventää, mutta itse virus on tunkeutunut tietoisuuteemme tavalla, joka tekee tyhjäksi yrityksemme hallita järjellämme tai välineillämme sen liikkeitä tai vaikutuksia. Koronaviruksen ”oveluus” ja toisaalta sen tunkeutuminen arjen ”iholle” ovat piirteitä, jotka kuvaavat tätä poikkeuksellista kriisiä. Koronan voisi kuvata esittämällä sen luonteeltaan ”hillittömänä”. Hillittömänä siinä tarkoituksessa, että virus on ovela ja neuvokas levitessään arkisissa kontakteissa, ja kyetessään evoluution dynamiikan mukaisesti muuntumaan kulkiessaan populaatioiden ja yksilöiden läpi. Koronavirus kiertää asetettuja esteitä ja oppii uusia tapoja ”hyökätä”. Se on itseohjautuva olio, joka toimii kuin taitavin vihollinen. Mutta virus on myös hillitön sikäli, että se ei noudata kohteliasta etäisyyttä itsensä ja ihmisten välillä. Korona on röyhkeä. Se tunkeutuu olemassaolomme intiimiin piiriin. Virus tuottaa pelkoa ja ahdistusta, josta on vaikea päästä eroon. Se on kaikkialla ja toisaalta piilossa. Mikrobi ei lähtökohtaisesti kunnioita kenenkään vaurautta, statusta tai järkeä. Tauti paljastaa elämämme, arkemme ja salaisuutemme. Se muistuttaa meitä haavoittuvuudestamme ja kuolevaisuudestamme. Musta joutsen? Tulevaisuuteen varautumisen ja riskienhallinnan yhteydessä on viimeisen runsaan vuosikymmenen kuluessa tullut tutuksi käsite ”musta joutsen”. Mustilla joutsenilla viitataan 1700-luvulle vallinneeseen käsitykseen, että kaikki joutsenet ovat valkoisia. Kuitenkin James Cookin kartoittaessa löytöretkillään Australiaa hän havaitsi joutsenia, jotka vastoin kaikkia oletuksia olivat mustia. Vallitseva totuus romuttui. Musta joutsen on metafora ilmiölle, jota ei ole osattu odottaa ja joka rikkoo aiemmat uskomukset tai käsitykset. Mustan joutsenen käsitteen nosti yleiseen keskusteluun rahoitusmarkkinoiden ja riskien asiantuntija Nassim Taleb (2007). Talebin mukaan mustia joutsenia kuvaa kolme seikkaa. Ensinnäkin niille on tyypillistä se, että ne ovat ennakoimattomia tai tulevat käsityskykymme ulkopuolelta. Emme tiedä, ettemme tiedä mustien joutsenten olevan mahdollisia (ne ovat Donald Rumsfeldin sanoin ”tuntemattomia tuntemattomia”) (kts. esim. Ramasesh & Browning, 2014). Toisaalta ne ovat vaikutukseltaan mittavia. Mustat joutsenet muuttavat historian kulkua. Kolmanneksi, ne pyritään jälkikäteen selittämään tai rationalisoimaan. Toisin sanoen, jälkikäteisesti tarkastellen mustille joutsenille löydetään alkusyitä, taustoja ja ennakoivia vihjeitä. Mutta itse yllättävän tapahtuman puhjetessa ne tulevat ymmärryskykymme ulkopuolelta (Taleb, 2007; 29). Talebin rahoitusmarkkinatuntemuksen turvin maalaama kuva epävarmuuden hallitsemasta historian arvaamattomasta kulusta herätti suurta kiinnostusta vuoden 2008 finanssikriisin yllättämissä yhteiskunnissa ja organisaatioissa. Finanssikriisi oli tapahtuma, jota ekonomistit eivät osanneet ennustaa, ja silti se tapahtui ja muutti maailman. Mutta onko koronaviruspandemia musta joutsen? Telebin kolmesta kriteeristä on helpointa tunnistaa toinen: koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet historialliset ja ennennäkemättömät. Epidemia ja sen erilaiset sivuvaikutukset ovat muuttaneet radikaalisti maailmaa. Tätä ei tarvinne sen seikkaperäisemmin...